ja ei, ei minun sairaus.

Lasten isän sekoilu jatkuu vol. miljoona. Ja kyllähän se ärsyttää lasten puolesta, he kärsivät ja itsekin olen kykenemätön heitä auttamaan. En voi kuin kannustaa heitä sietämään ikävää tilannetta siellä isänsä kynsissä.

Isä valehtelee lapsilleen , vääntää totuutta taas ihan huolella sillä kuuluisalla hänen oikeudellaan. Hän väittää kivenkovaa lapsilleen valheellisia totuuksia, yrittää siinä ohessa huijata myös minua, josko lähtisin hänen temppuihinsa mukaan typerillä ehdotuksillaan. Kumma, ettei tämä hänen nyt esittämänsä ehdotus kelvannut esimerkiksi silloin hänelle, kun lapset olivat päiväkoti-iässä, kun lapsilla oli joitakin harrastuksia jne. kun asia olisi ollut tarpeellinen. Enää ei ole ja isä voi ehdotuksensa toteuttaa ihan itse ja toimia ihan itse kuten parhaaksi näkee, asia ei kosketa nyt enää, ei ole ollenkaan  ajankohtainen lasten kasvettua. ja tästä pääsenkin siihen aasinsiltaan,

Kun tämä lasten toinen ns. aikuinen ei millään  muotoa ymmärrä lastensa kasvaneen. isä edelleen kuvittelee jossakin harhaisessa maailmassaan lasten olevan edelleen pikkuisia, selvästikin viisivuotiaita tai jotain sinnepäin. Ja kun todellisuudessa jokainen lapsi on jo teini--iässä ja eivät tarvitse samanlaista holhoamista, kuin silloin joskus vuosia sitten ja silloinhan isää ei myöskään kiinnostanut, ei mikään muu kuin lapsista saatava rahallinen etuus.

Iänmukainen huolenpito on vierasta tälle isälle. Iän mukainen kasvatus on vierasta isälle. Hän ei ymmärrä, hän ei osaa kohdella teinejä kuten ikään kuuluu ja nämä viattomat kärsivät ihmeissään siitä, miten isänsä voi olla niin helvetin outo eliö.

Lapset etsivät netistä sitä normaalia ja minä myös kerron ja toimin kuten normaali vanhempi lapsiani kohtaan ja ero minun ja isän välissä kasvaa sitä mukaa, kun lapsetkin kasvavat. Kavereiltaan teinit kuulevat ja näkevät normaalia ja ihmetys kasvaa sitä mukaa, kun he ymmärtävät missä vika piilee heidän elämänsä ongelmiin, joita isänsä tieten tahtoen aiheuttaa, ellei ole isä niin tautisen tyhmä, että tietämättään toimii ja tekee kuten toimii teinien kanssa. Isäviikot ovat lapsille tätä nykyä yhtä kidutusleiriä, valitettavasti.

Pahinta on, kun teinit myös ymmärtävät sen, mikä on normaalia ja mikä ei. Isä puhuu ja manipuloi minkä ehtii ja lapset eivät onneksi enää usko kaikkea isänsä puhetta, jolle ei edes löydy perusteita mistään. kuten siitä, että minä olen syypää isänsä taloudellisiin ongelmiin. Kun isän tulot ovat tippuneet kelan elatusmaksujen verran, ja sillä isä on kustantanut mm. kalliin autonsa lainanlyhennykset. Siltikin, muutama satanen isän tuloissa ei pitäisi hetkauttaa vielä suuntaan tai toiseen, mutta kyllähän isäkin joutuu jossakin vaiheessa tunnustamaan sen tosiasian, ettei lapsista saadut verovapaat tulot elatusmaksujen ja lapsilisien muodossa kestä ikuisuuksia. Ei mene kovinkaan pitkää aikaa, kun hän joutuu toteamaan, ettei yhteiskunta tue opiskelijaa hänen tulojensa vuoksi, joten alaikäistä on ihan turha pistää kadulle, vain koska isä ei saa rahaa lapsestaan. Kurjaa onkin, että isä ajattelee lapsista saadun hyödyn, rahallisen ja siihen se välittäminen jääkin.

Tällä hetkellä tämä isä siis kostaa lapsilleen sanoen, ettei hällä ole rahaa lapsiin yhtään. Se siis käytännössä tarkoittaa, ettei isä halua hankkia lapsille perustarpeita, kuten vaatetusta, kenkiä, tai edes käyttörahaa teineille, joiden elämänlaatu kaventuu, kun eivät pääse kavereiden matkaan tekemään sitä, mitä nykynuoret paljon tekevät eli kuluttamaan aikaa mm. kahviloissa ja ostoksilla. He eivät kehtaa lähteä mukaan, koska on noloa vain olla jossakin jos ei samalla vaikkapa hörpi sitä lattea kahvilassa tai jotakin muuta. Yhden teinin vaatevarustus on parin vuoden takaa, isä ei suostu lapsen omatoimiseen kaupoilla käymiseen, muttei myöskään suosttu lähtemään kauppaan lastensa kanssa ja rahaa ei suostu antamaan, jotta lapset kävisivät itsekseen. Isä perustelee kitsauttaan sillä, ettei hänellä ole rahaa ja siinä tapauksessa isällä on todellakin jokin suuri salainen rahareikä, ja mietin, käyttääkö hän peräti huumeita, vaai onko hällä peliongelma, jonka on kyennyt salaamaan, vai maksaako hän todellakin salaisia velkoja jollekulle tai jotakin muuta yhtä mystistä, jos hänen elämänsä on kiinni muutamista satasista.

Ainoa vaihtoehto olisi lasten elämänlaadun normalisoinniksi muuttaa kokonaan luokseni, jolloin isän olisi pakko elatusmaksujen muodossa kustantaa lapsilleen heidän normaalit perustarpeensa, jolloin lapset saisivat itselleen käyttönsä isän maksaman elatusmaksun ja voisivat opetella myös sitä rahankäyttöä. Nyt se ei oikein onnistu, koska isä antaa lapsilleen rahaa mielivaltaisesti, pari euroa sillointällöin ja vaatii, että tili on tyhjä ennenkuin antaa seuraavan kerran rahaa lapsilleen. Lapset eivät voi säästää ollenkaan, koska isä ei anna rahaa lapsille ennenkuin ovat käyttäneet edelliset antamansa pari euroa ja vaikka lapset kertoisivatkin säästävänsä, isä ei tykkää lasten tavoitteista ja ei enää anna lapsilleen rahaa. Sellainen on sairasta.

Ja säästä nyt sitten, jos kerralla saat pari euroa ja lapsi olisi bongannut vaikka mukavan hupparin alennuksesta, ja kun isä ei suostu edes silläkään syyllä, että edelliset hupparit on pieniksi jääneitä ja kauhtuneita, koska hän osti ne pari vuotta sitten torista käytettynä ja näin hän on tehnyt jo kerran vanhemman velvollisuutensa. Meillä on myös sopimus, joka velvoittaa isän huolehtimaan ko. lasten perustarpeista, koska hän heistä saa lapsilisät ja ennenvanhaan myös elatusmaksut. Nykyisin elatusmaksuja isä ei tarvitse suurien tulojensa vuoksi ja ne nykylain puitteissa kuuluisikin isän maksaa minullepäin, vaan emme ole päässeet sopimukseen asiasta niin isä on alkanut kostaa lapsille vetoamalla rahanpuutteeseen. Ja ihmetystä lisää myös se, että siellä isän taloudessa on myös puoliso, joka ei kuulemma tarvitse osallistua mihinkään lasten kuluihin, mikä on sikäli vähän ooutoa, kun kaikkialla virallisesti otetaan kuitenkin huomioon myös samassa taloudessa asuvan puolison tulot huomioon. Joten isä vääntää myös suomen lakia omaksi mieleisekseen ja yrittää lapsia huiputtaa syyllistämällä minua hänen ongelmistaan.