Vierestä olen saanut seurata erään pariskunnan tarinaa. Olen saanut kuulla toisen osapuolen kommentteja tästä suhteesta, tosin jonkun muun kertomana, ja hieman joudun miettimään, onko puheet totta vaiko ei.

Suuri tunnepitoinen rakastuminen naisella, vihdoinkin oli löytänyt elämänsä miehen. Sitten tuli miehen puolelta ongelmia, jotka oikeuttivat miehen aina jättämään ja aloittamaan uudelleen hetken päästä uudelleen seurustelun. Nainen ei nähnyt manipulointia, hän alkoi elää miehen mieliksi ja taipui miehen keksittyihin juttuihin, kunhan saisi kokea palavaa rakkautta yhä uudelleen. Vuosien jälkeen naisen unelma toteutui, hän sai miehensä vihille asti ja enää hetken mielijohteesta erot eivät onnistuisikaan niin helposti. Naiselle yritettiin viedä viestiä, että avioehto olisi ehdottoman hyvä olla, koska naisen omaisuus oli kuitenkin suurehko. Nainen yritti aikansa saada avioehtoa ja mies uhkasi jättämisellä ja kiukutteli teki kaikkensa, jotta nainen unohtaisi ja lopettaisi jankutuksen avioehdosta. Miehellä oli suuret suunnitelmat naisen omaisuudelle mietittynä jo hyvissä ajoin ja sieti naista elämässään.

Avioliiton siteistä huolimatta mies jaksoi naisen seläntakana haukkua naista kaikintavoin ja esitti naiselle kuitenkin rakastavaa miestä. Ero oli puheissa aina tilanteen niin vaatiessa, eli kun nainen teki jotain sellaista, mistä mies ei pitänyt tai miehen piti saada jokin hyöty naisen omaisuudesta. Pitkän taivuttelun jälkeen, nainenhan ei ymmärrä tulleensa manipuloiduksi, vaan edelleen kuvittelee pitävänsä elämänsä rakkauden rinnallaan, kunhan vielä vähän jaksaa taipua, luopua omista rajoistaan ja omasta elämästään.

Sama kuvio, tuttua huttua ja viimeisin manipulointi tuotti tulosta niin hyvin, että nainen on alkanut muuttaa kiinteää omaisuuttaa rahaksi, jonka mies hyvin käyttää omiin menoihinsa, yhteisen rakkauden tähden, vedoten siihen, kuinka rahat ovat yhteisiä avioliitossa ja mikäli nainen haluaa jatkossa elää miehensä rinnalla, hänen on avattava kukkaron nyörrit miehelle, jolla on ollut pitkään suunnitelma rahojen käytöstä omaan napaansa.

Tiedän, kuinka muutamien vuosien kuluttua nainen huomaa asuvansa pienessä vuokrakaksiossaan miettien, mihin hänen elämänsä katosi, mihin hän itse katosi. Hän antoi kaikkensa rakkauden edessä ja menetti kaiken, ihan kaiken. Oliko se huumaava rakkaus ja kuviteltu hieno avioliitto kaiken sen arvoista? Ihmissuhteet, työt, lapset, omaisuus jne. Kaiken menettäneenä ilman oikeutta saada edes huonekaluja yhteisestä pesästä, jonka piti olla se loppuelämän rakkaudenpesäke.

Mies on kaiken tämän prosessin aikana hieronut käsiään yhteen rahankiilto silmissä ja sietänyt vaimoaan vain hänen rahojensa vuoksi, vain sen vuoksi, että vaimosta on hyötyä hänen kierossa elämässään. Ei mies tahallaan mitään, ei hän kykene ajattelmaan toisen tunteita, hänellähän se on vaikeaa ja hän joutuu sietämään ikävää akkaa, jota ei millään muotoa jaksaisi katsella, hieman helpottaa edes miehen vaimosta saatava rahallinen hyöty. Mies on tyytyväinen, koska vaimo tottelee eroamisen uhalla, toimii kuin unelma ja miehen ei tarvitse enää kuin nostaa sormensa ylös ja vaimo tietää kuinka pitää toimia välttyäkseen ehkä pahemmalta...

Aika näyttää, kuinka nopeasti mies hukkaa vaimon rahat, aika näyttää millaisen kulissin mies on suunnitellut itselleen. Kulissien läpi ei näe, ei kukaan. Helvetti on valloillaan, kun kodin ulko-ovi menee kiinni, myöhemmin riittää myös auton ovi, kunhan kukaan ei ole kuulemassa mitä mies puhuu kieltäen samalla ketään jakamasta perheensisäisiä asioita kodin ulkopuolle, ne eivät kuulu miehen mukaan kenellekään.

Minua säälittää ihan valtavasti naisen elämän menetys, hän on kuin orja ja pankki. Hän on kuin hyödyke miehelleen, saamatta itselleen muuta kuin pahaa mieltä ja ihmetystä sekä ajoittaisia kiksejä miehen esittäessä rakkauttaan naiseen, jotta hyväksikäyttö voisi jatkua.