Parin päivän tuumaustauko ja ei muuta kuin miettimistä, mistä vielä voimme säästää, ja kuinka viellä karsia kuluja? Vesilaskuthan meillä on nousseet, tietysti asiaan vaikuttaa lasten murrosikä, joka saa heidät viihtymään hieman pidempään lämpimän veden alla. Kylmän veden maksu on 4e/kuutio ja lämpimän veden kulutusmaksu 8e/kuutiolta.

Itse en käy pesuilla ellen ole lähdössä jonnekin ihmistenilmoille eli säästän ja jatkan samaa linjaa, suihkukäytöstä tosin voisin muuttaa, mutta tila on kylmä, ja sinne ei saa lämpöä mistään, vaikka patteri siinä huutaakin täysillä, kylmä on ja sen vuoksi lämmintä vettä lotrautuu ainakin omassa käytössä ja niin karaistunut en ole, että tarkenisin ilman vitutusta ja kärsimystä käydä toisin. No, pitää yrittää tarjeta sammuttaa suihku saippuoinnin ajaksi, vaan kyllähän siinä jäätyy silläaikaa. Muksuilla uskoisin olevan sama homma plus se jokin tekijä, mikä saa heidät siellä sitten viettämään ja lotraamaan. No, jos saisi puolivuosittain edes sen 100e säästettyä eli 200evuoteen.

Pyykinpesu on vähentynyt, kone rullaa enää pahimmillaankin kaksi kertaa päivässä ja keskimääräisesti jokatoinen päivä enää, joten säästöä siinäkin. Siivoukseen menee tietysti vettä, ja siitä en mielelläni säästä, en enää. Kokeilin aikani vähentää vedellä tapahtuvaa siivousta ja omat hermot menivät ja sitten kului rahaa enemmän suihkutettaviin ja kertakäyttöisiin siivousjuttuihin, joten plusmiinusnolla. Joten, ainoa, mihin voi vaikuttaa vedenkulutuksessa itse on se suihkulotraaminen ja lämpimän veden osuus käytetystä vedestä. Lämmitänkö siivousveden vedenkeittimessä? Suihkun hana myös vuotaa, ja siitä olen meininnut, muutta eihän se ole vuokranantajan rahoista pois, vaan suoraan minun ja sehän ei siis haittaa vuokranantajaa. Sekin on asia, mille en voi mitään, koska en ole mikään putkiukko kuitenkaan.

Toinen, mistä hyvällä säästöllä saan kuukausittain max.10euroa pois laskusta on sähkö. Käyttömme on jo nyt tosin niin minimissä, kuin se kohtuudella ja elämän normaalina pitämisenä on mahdollista. Olemme jo vaihtaneet valaistuksen säästömalliin lamppujen osalta, kodinkoneet on hankittu energiatehokkuudeltaan aaa+ mallia, paitsi pakastin, joita ei edelleenkään saa kohtuuhintaisena jne. Pakastimen sähkönkäytön olemme jo muuttaessa kompensoineet vähentämällä muuta sähkönkäyttöä ja nyt viimeisimpänä alensin jo pakastimen pakastustehoa, jotta sähköä säästyisi. Olemme hämärässä ja turhat valot on pääosin sammutettu kaikkialta. Viimejouluna lapset saivat kauan odottamansa pelilaitteen, joka nykyisellään näkyy sähkölaskuissa, kuuden euron edestä kuukausittain on sähkölaskut nousseet sen koneen hankinnan jälkeen. Telkkari siis kuluttaa enemmän ja itse kone hurisemassa useamman tunnin päivässä. Tässä kohtaa miesystävällä olisi tilaisuus säästää, hän kun avaa turhaan tuon töllöttimen ja sitä ei kuitenkaan kukaan katso, kun hän ei ole kotona ja lapset eivät pelaa, töllötin on kiinni. Monet laitteet latautuessaan kuluttavat sähköä, samoin jääkaappi, joka on halvinta laatua ja vanha, eikä siis ole mitenkään edullinen käytössä. Jääkaapille en vain voi mitään, se on niitä vuokranantajan heiniä ja tähän mennessä olen ymmärtänyt, että mitään ei voi vaihtaa, ennenkuin on käyttökelvotonta ja todella rikki, tyyppi on tein-itse-ja säästin-tyyppiä, joten ehdotteli minullekin miten tulitikkuja käytetään tiivistämään kaapistojen haljenneet ruuvien paikat, jotta kahvat pysyvät viimeiseen asti paikoillaan ym. naurettavaa ja samaan aikaan laminaatti ym. on niin järkyttävästi itse yritetty laittaa paikoilleen siinä epäonnituen pahasti vanhan likaisen muovimaton pilkistäessä sieltä sun täältä viiden sentin rakojen lomasta. Noh, se on asia, mille ei voi mitään, mutt pidemmään päälle tosin ärsyttää kovin.

Uutena kuluna itselläni on kalliit terapiakulut, omavastuuosuus on kallis ja kuitenkin terapian aloittamisen ehtona oli, että kykenen summan maksamaan itse. En osannut ennakoida tällaistä taloudellisen tilanteen huonontumista ja en haluaisi terapiaa jättää keskenkään, koska siitä on apua elämääni.

Autolla ajelu on vähentynyt, uutena tullut vain työmatka-ajot, joita siis on pari tuntia päivää kohden. Onneksi siitä saa ppienen pienen kilometrikorvauksen, mutta ei se kata kuluja kuitenkaan, ja kun työn tekemisen ehtona on se oman auton käyttö, en voi autostakaan luopua.

Monissa asioissa siis kulut on vain nousseet, ja toisissa sitten vähentyneet meidän perheessä. Silti, sama köyhyys syventyy syventymistään ja pettymys on ollut suurta, kun en ole osannut asioita ajatella etukäteen niinkuin olisi kannattanut, Aina, ei ainakaan pienituloisilla se työssäkäynti kannata, ei vaikka kuinka säästäisit jatkuvasti ja vuodesta toiseen elättäen perhettä ilman tasaavia lakisääteisiä lapsiin liittyviä tukia. Oma tilanteeni olisi ihan toinen mutta kun ei ole, niin ei ole.

Lasten kanssa jouoduin omaa tilannetta pohtimaan, muutto pienempään ja halvempaan asuntoon olisi kaikkein järkevin ratkaisu itseni kannalta, mutta lapset pitää myös huomioida. En voi lasten hyvinvoinnin vaarantumatta heitä mahduttaa samaan nurkkaan, ilman omaa yksityisyyttä ja kyllähän itsekin kaipaan omaa tilaa, mitä minulla ei ole tässäkään asunnossa, kun ei ole omaa huonetta, vaan nukun siis olohuoneessa lasten jakaessa makuuhuoneet keskenään.

Kysyin lasten mielipidettä eri vaihtoehtoihin, kerroin isoille faktat mistä tämä tilanne johtuu, ja kuinka en todella kykene tienaamaan enempää ja kuinka oma taloudellinen tilanne on huonontunut sitä mukaa, kun yksi lapsi toisensa jälkeen on aikuistunut, tosin olihan se tilanne huono myös silloin korkeiden ja yksin maksettavien toisen asteen kulujen ja kirjojen vuoksi ja silloin ei lapsista kukaan saanut tukea, koska isänsä tulot olivat reilusti yli kelan tulorajojen.

Kysyin lasten mielipidettä myös heidän asumiseen liittyen eli jos he jäisivät asumaan isänsä kanssa ja vuoroviikottelu loppuisi ja minusta tulisi viikonloppuäiti. Lasten reaktiot olivat tyrmääviä, he eivät sellaista vaihtoehtoa edes suostuneet harkitsemaan, ei vaikka kuinka kerroin sellaisen ratkaisun hyvät puolet. Lapset suuttuivat minulle, kun edes kehtasin sellaista ääneen sanoa heille eli he mieluummin sitten ahtautuisivat pieneen makuuhuoneeseen, mikä nyt ei ole lasten etu, koska eivät ole enää pikkuisia. Kuitenkin, lapset eivät mitenkään päin toivoneet eivätkä halunneet jäädä isälleen asumaan kokoaikaisesti, mikä oli itselleni yllättävää, koska siellähän pitäisi olla kaikki kuitenkin kunnossa ja niin eespäin. Ja toisinpäin asiasta ei voi edes keskustella isänsä kanssa, hänhän ei saavutettuja taloudellisia etujaan suostu alentamaan, mutta minun pitää se tehdä, jokainen vuosi aina hieman köyhempänä kuin edellisenä.

Jo nyt siis olen ollut pitkään tilanteessa, ettei minulla ole varaa ostaa ruokaa. Se viisikymppinen, mikä onkin jäänyt tilille, olen sen jakanut säästöön vettä ja auton kuluja varten, jotta eräpäivänä kykenen laskut maksamaan. Ja parilla kympillä olen käynyt ostamassa hygieniaan liittyvät pesuaineet, kuukautissuojat jne. ja nyt siis jatkossa minulla ei ole varaa enää siihenkään vähään, ja olen pari päivää miettinyt, mistä vielä voidaan koko porukallla säästää?

Hygienia on siis yksi, pesuaineet. Meillä vain lapset käyttävät hiustenhoitotuotteita, joten se on sellainen asia, mikä on ylimääräistä menoa minulle. Samoin periaatteessa kaikki lasten tarvitsemat hygienia-asiat ovat minun lompakossa ylimääräinen rasite ja tähän asti olen kuitenkin nämä maksanut jopa sinne isän kotiin, vaikka asian tulisi olla täysin toisinpäin. Hygienia ei kuitenkaan kuulu köyhän perheen lapsen elämään, niin minulle on sanottu ja minua on syyllistetty ihan lastensuojelun toimesta siitä, että kohotan lasten elämänlaatua, kun heillä on siis normaalit vähäiset tarvikkeet (hammasharja, ,-tahna, shamppoo sekä hoitoaine ja saippua sekä siteet ja tamponit ym.. käytettävissä) Köyhällä ei kuulemma pitäisi olla sellaisia oli aikanaan lastensuojelun viesti kertoessani epäkohdista lasten kulujen jakautuessa yksin minulle, vaikka isän kuuluisi osallistua.

Olemme käyneet keskustelua lasten kanssa siitä, mitä he voivat tehdä omalta osaltaan saadakseen aikaan säästöä. Äidiltä ei jatkossa tule valitettavasti hygieniaan liittyviä asioita, ei sellaisia, mitä vain lapset käyttävät. Ne saadaan jatkossa isältä, ja jos eivät saa, se ei ole minun ongelma. Siinä tulee siis itselleni parinkympin säästö kuukausittain.

Ruuasta on jälleen kovin helppo säästää. Leipominen jääköön sikseen, samoin kaikki liha, ja mehut nyt saavat ensimmäiseksi pois ruokavaliosta, kuten myös ne ns. herkut. Palataan takaisin siihen perusperusruokaan jauhelihoineen, jota en kylllä itsekään enää saa kurkusta alas, en millään ja sama on lapsillakin. Sitä kun syöt vuosikausia jokaikinen päivä, joskus tulee stoppi ja oksennus, kun ei vain enää saa alas.

Kasvikset on onneksi monipuolisesti ostettuna edullista ja kaivelen ne vanhat ja unohdetutkin reseptit aivojen uumenista käyttöön, olin jo avioliitossa taitava keksimään, kuinka ruokitaan vajaa kymmenen henkilöä tyyliin parilla sadalla eurolla kuukaudessa, joten jos minulla nyt olisi ihan ruokaan se parisataa, eläisimme kuin kuninkaalliset, koska syöviä henkilöitä on murto-osa enää aiemmasta.

Katsotaan nyt hetki, että jos tosiaan kykenen saamaan kulutusta vielä vähennettyä, voimmeko jäädä tähän kotiin, vaiko onko muutto pienenpään ja edullisempaan jokatapauksesssa edessä? En haluaisi tästä kuitenkaan mihinkään muuttaa, koska koska syitä on niin lukemattomia, miksi haluan tässä kuitenkin asua. Joten...