Elämässä on myös hyviä asioita, niihin en vain osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota jostain syystä. Tietysti se vaikuttaa aikalailla, jos ja kun olen elänyt jatkuvassa hälytystilassa lapsuudesta asti ja koko ajan on ollut jokin iso tai pieni kriisi elettävänä ja selvittävänä.

Jos nuo nyt jo alkaisi helpottamaan, kriisit ja vaikeudet joihin useinkin tuntuu, ettei itsellä edes ole osaa eikä arpaa ja siltikin seuraukset on kärsittävä, vaikkei olisi ollut minkän asian kanssa mitään tekemistä.

Aikanaan aloin kirjoittamaan, tallentamaan silloista hullua elämääni, tilanteita ja ennenkaikkea syytöksiä ja todella omituisia exän puheita, syytöksiä jne. Pikkuhiljaa opin myös purkamaan kirjoittamalla omat tunteeni, ahdistuksen ja paljon muutakin teksteihini. Ajatus kirjoittamisesta tuli itseasiassa perheasioiden erikoistuneelta kirkon parisuhdeneuvonnasta, joka tosin sitten myöhemmin ilmaisi kovin kauniisti, että minun tulisi harkita eroa mahdollisimman pian, että exän suurin ongelma tuolloin oli epäluuloisuus ja luulottelut kaiken muun ikävän käytöksen rinnalla. Samainen ihminen, terapeutti myös kertoi tuolloin minulle, että exällä on jokin iso salaisuus, muttei voinut enempää minulle asiasta kertoa ja kehoitti minua olemaan varovainen jatkon suhteen parisuhteen kanssa. Asiat ovat selvinneet yksi kerrallaan tässä vuosien saatossa ja voin sanoa, että salaisuuksia on paljon, jo lähtien sieltä exän lapsuuden perheestä saakka.

Syytön olen itse ollut exän ongelmiin, niihin, joita hänellä oli jo tavatessamme ensimmäisen kerran. Hyvin hän on vuosikaudet saanut salaisuudet pidettyä, niin etten ole ollut tietoinen ja osa syy hänen ikäviin temppuihinsa olikin salaisuuksiensa varjeleminen keinolla millä hyvänsä ja minun huomioni toisaalle kiinnittäminen jälleen keinolla millä hyvänsä.

Ymmärrän näin jälkikäteen paljon muiden ihmisten letkautuksia, kuten sen, että moni on luullut minun ja exän olleen sisaruksia tai serkuksia, mikä nyt aina hämmästytti minut, kun joku vähemmän tuttu suoraan minulle sanoi niin. Ja paljon muuta suorastaan outoa, mitä ihmiset ovat luulleet. Ei mikään ihme, että olen kokenut paljon omituisia tilanteita ihmisten kanssa. Ex eristi minut täysin sosiaalisista kontakteista ja teki liikkumiseni mahdottomaksi kylillä ihan vain sen vuoksi, että totuus hänestä itsestään ei paljastuisi.

Perheissä ja suvuissa kulkee ikäviä salaisuuksia, ja ne on nyt alkaneet paljastua myös exän puolelta. Vuosia sitten olen oman sukuni asiat tuonut julki ja avannut syitä ja seurauksia. Seuraavaksi onkin sitten aika avata lasten isän puolen synkät tarinat ja tapahtumat, joita on paljon ja ymmärrän omia lapsiani, jotka ovat kohdanneet näitä omituisia asioita ymmärtämättä ja syyttöminä aiheuttaen sen, etteivät halua olla tekemisissä isänsä puolen suvun kanssa.

Ihmettelin aina, miksi lapseni kieltäytyivät ja pakotettuina kyläilivät isänsä suvun paikoissa. Sitä mukaa, kun totuus tulee näkyviin, en ihmettele enää. AIkanaan ex sai minut kaikilla tavoin hämmennyksiin, sekaisin ja kaikkea muuta, etten kyennyt luottamaan omiin vaistoihini ja pidin itse itseänikin hölmönä ja hermoheikkona sekä kaikkea muuta. Huomioni oli jatkuvasti kiinnitettynä milloin mihinkin, jotta salaisuudet eivät pulpahtaisi pintaan.

Minä hölmö se olen vain kannustanut ja tukenut ja usein jopa pakottanutkin lapsia pitämään yhteyttä toisen puolen sukuunsa ja ihmetellyt suuresti sitä, miksi se on lapsille niin kielteistä ja vastentahtoista. Nykyisin viimeisten tietojeni valossa on todellakin parempi, etteivät ole tekemisissä ollenkaan, ja harmittelen sitä, etten ole tiennyt aiemmin. Olisinko paremmin kyennyt pitämään lasteni puolia? Suojelemaan heitä sairailta ihmisiltä kokonaan?

Maailmassa ja ihan lähietäisyydellä on niin paljon ikävää ja pahaa, etten olisi aiemmin varmaan edes kyennyt käsittelemään kaikkea sitä, minkä olen nyt tähän asti saanut tietooni.