Yksi asia, mistä pidän on värit ja sisustaminen, niin ulkona kuin sisällä. Aloittamisen vaikeus häipyy salamannopeasti siinä kohtaa, kun inspiraatio iskee. Niin on ollut aina, niin pitkälle lapsuuteen kuin muistan. Sain toteuttaa aikanaan itseäni esimerkiksi äitini kodissa, jossa hyvin usein samalla siivotessa vaihtelin järjestystä ja sisustin kaikella sillä, mitä käytettävissä oli. Sitä samaa huomaan tekeväni nykyisinkin.

Muistan aikanani laittaneeni äitini parveketta. Ja parvekkeen sisustus oli tavatonta tuohon aikaan.  Jo pelkkä matto parvekkeella oli siihen aikaan ihmetyksen aihe ja virkkailin sinne ensimmäisen kudematon, niitä jotka nykyisin koristavat lähestulkoon jokaisen kotia jossakin muodossa. Kuteen sain purkamalla vanhan venähtäneen ja 80-luvulla muodissa olleen narupaidan, joka oli neulottu ohuesta kuteesta. Olen aina tehnyt vanhasta uutta, siitä mitä käsillä kulloinkin sattuu olemaan ja olen saanut jatkettua monien asioiden elinikää muokkaamalla ja uudistamalla jne. Ja osaltaan myös heikko taloudellinen tilanne on edesauttanut myös lapsuuden käsillä tekemistä ja en osaa oikein vielä tänäkään päivänä ajatella ostavani uutta, jos jonkin asian voi tehdä itse niistä materiaaleista, joita on käsillä ja valmiina kotona.

Innostuin jälleen, idean saamisesta on jo oikeastaan vuosia ja kypsyttely sekä toteutus on jääneet tähän päivään asti. Eilen sain maalattua hyllyt ja omaan makuuhuonenurkkaukseen tulee vihdoinkin jotakin muutakin kuin ikävän valkoinen seinä. Olen kovin innoissani, koska lopputulos on vihdoinkin aikaa kestävä ja miellyttää omaa silmää, ei tarvitse kärsiä väliaikaisista ratkaisuista ja inhota näkymää omassa kodissa.

Tähän asti olen siis kärsinyt, koska nurkkaukseni on ollut kovin ilmeetön, sellainen, kunhan nyt vain on paikka missä nukkua. Nyt siitä on tulossa omaa silmää miellyttävä olohuoneen jatke, jollaisesta olen joskus mielenhäiriössä kyennyt haaveilemaan.

Saa nähdä, kuinka pahasti innostun sutimaan maalia, nyt kun olen maalauspelkoni ohittanut. Aiemmin kaikenlaiset pienetkin asiat on saattaneet jäädä siihen, että olen kokenut maalaamisen olevan liian hankalaa, lopputulos olisi ollut kamala jne. Ja nyt on löytynyt itselle se sopiva tapa, tyyli tehdä asioita ja lopputuloskin on itselle ok. Salaa ehkä toivon, että alan sutimaan maalia ihan urakalla näihin muihinkin kalusteisiin, josko saisi muutaman käyttövuoden lisää niihin niin?

Tälläkin kertaa tuon makuuhuoneen nurkkauksen saan tehtyä valmiiksi niin, että voin käyttää jo kodista löytyviä asioita, hyllylevyt oli ainoa ostos maalin lisäksi ja kaikki muu on jo ollut odottamassa valmiina.

Illalla mietiskelin, kuinka kivasti olen saanut kotini sisustettua siitäkin huolimatta, että rahaa ei ole ollut ja oikeastaan jokainen iso tai pieni hankinta on jollain lailla kierrätettyä, itse tehtyä tai saatua. Ainoastaan edellisen kodin hankintoihin liittyvät eteisen kalusteet on uutta sekä osa matoista. Olen toivonut uuden sängyn hankkimista jo vuosia, sängyssä itsessään ei ole vikaa, se on vain väärän värinen muuhun sisustukseen verrattuna ja siitä puuttuu patja, josta luovuin viime muuttomme yhteydessä tarkoituksena hankkia uusi tilalle. No, sitä uutta patjaa ei ole ollut kuitenkaan varaa hankkia, ja se on unohtunut kokonaan jälleen kaiken muun mennessä edellä.

No, päätin kokeilla ja ottaa pienen riskin, koska jos vaihtoehtona on kokonaan uuden sängyn hankkiminen, tai sitten vain patjan hankinta, jolla yöunet jälleen olisi kohtuullisia, päätin tehdä itse ja säästää. Hankin sen perhanan patjan siihen sänkyyn hetimiten, sekä kokeilen miltä lopputulos  näyttää, koska maalia jäi hyllyistä niin paljon niin maalasin sängyn näkyviä osia ja ei ollenkaan huono juttu. Koen onnistuneeni jossakin asiassa edes vähän ja se on itselleni iso asia.

Pientä puuhaa siis riittää, voimien sallimissa rajoissa. Semmoista pientä piperrettävää. Työn alle joutuu seuraavaksi muutossa rikkoutunut plafondi, eli läsi särkyi ja kuoret jäivät koristamaan juurikin oman makuuhuonenurkkauksen kattoa, joka sekään ei ole oikein ollut mieltä ylentävä näky. Joku lamppu on kuitenkin pitänyt olla ja kun ei ole ollut varaa hankkia tilalle ehjää, on jäljelle jäänyt kuori saanut tehdä valaisimen virkaa. Olen tehnyt joitakin valaisimia itse, ja olen ollut tyytyväinen ja tämäkin plafondin kuori saa uuden ilmeen pikkuhiljaa.