Olisi ihanaa päästä eroon kaiken kattavasta väsymyksestä ja nopeasta väsymisestä. Kaikesta muustakin, mikä tätä kehoa vaivaa. Haikeudella muistelen niitä kausia, kun olen jaksanut kehollisesti paremmin.

Ehkä tämä tästä, syykin kaikille alkaa viimein selviytyä, ehkä. Yksi pieni verikoe, ja kilpirauhanen sekoittamassa kehoa. Olen luontaisesti löytänyt kehoa kuunnellen itselleni tavan syödä, eli arvot olisi voineet olla huonommatkin ja asiaan perehtyessäni huomasin miten syön jo oikein tukeakseni kehoa.

Tämä arvo on kuulemma koholla ollut jo vuosia, sille ei ole kukaan kiinnittänyt kuitenkaan mitään huomiota ennen tätä lääkäriä, ja olen ihmeissäni. Selkeä ongelma, joka hoidettuna olisi pitänyt minut paremmassa kunnossa. Aika typerää ja vastuutontakin.

Ehdin jo miettiä vuosien aikana, kun oireet on kovat ja sitten ei ole muka mitään selittävää syytä ja kun olen saanut kotiini kertomukset, siellähän sitä selittävää tekijää löytyy kovin paljon ja itsellä niistä ei ole ollut tietoa. Olen aina ollut kuulemassa vain, ettei verikokeissa tms. ole mitään ihmeellistä. Ehdin jo miettiä, onkohan paikkakuntamme labrassa semmoisia ihmisiä, jotka eivät tee tutkimuksia ja koneelle näpyttelevät normilukemat kaikkiin tutkimuksiin, kiusa se on pienikin kiusa, jos haluaa jotakin henkilökohtaisesti kiusata. Vastuutonta sellainen on, mutta jos se exän toteamus sitten pitääkin paikkaansa, että hänellä todellakin on siellä hyviä tuttuja. Tämä pieni paikkakunta ja kyllähän silloin exän tutut uskovat exän tarinat minusta ja kiusa se on sitten se pienikin kiusa. Vastuutonta tosin, mutta kyllähän tuollainen olisi periaatteessa mahdollista. Näpytellä koneelle normilukemat jättäen kokeet kokonaan tutkimatta tai sitten näpytellä ne normilukemat ihan vain kiusallaan...

Sydämestäni on kuulunut useamman eri lääkärin kuulostellessa sivuääniä, ja ihmettelenkin nyt, miksi sydänfilmi oli normaali, näiden oireiden kanssa ja se, että lääkäri toisensa jälkeen on sanonut, että sivuääni pitäisi tutkia. Näinköhän oudot kokemukseni tuolla paikkakunnan labrassa johtuisikin pelkästään siitä, että exän tutut ovat siellä töissä ja kohteluni määrittyy sitten exän puheiden perusteella. Sydänfilmiä otettaessa kaikki ei mennyt kuten olisi pitänyt, odotin ensin kaksi tuntia seisten hoitajan käydessä kahvitauolla ja sitten itse tilanne huoneessa, hän läpsytteli tarrat paikoilleen ja kone ei varmasti ollut päällä tai jotain, kun sekunnissa jo oli valmista, ja ehdin siinä kahden tunnin aikana kuunnella potilashuoneesta kantautuvia koneen hurinoita ja voin olla varma, ettei kone ollut päällä. Kiusahan se on pienikin kiusa.

Terapautin kanssa käydyn keskustelun jälkeen exän harrastamasta kiusanteosta, oli sitä mieltä, että ex käyttää edelleen valtaa minuun päin, niin. Kyllä, se on yksi ongelman nimi edelleen ja keinoja ei ole katkoa sitä näkymätöntä vallankäyttöä. Tällä hetkellä siis vallankäytön näkymätön välinen on raha, jolla onnistuu pitämään minut jossakin yhteydessä häneen. Ja tämä pitäisi nyt myös saada katkottua kokonaan pois.

Olen samaa mieltä, en ole tuota tajunnut itse ja mietinkin, miten ihmeessä ex on onnistunut luikertelemaan takaisin vaikuttamaan minun elämääni noin voimakkaasti. Niin, viranomaisten vaatimus siitä, että pitää pystyä toimimaan ja sopimaan lasten asioista kuten ihmiset konsanaan ja nyt tuo on jälleen kääntynyt niin, että ex sanalee myös minun elämääni halliten taloudellisista puolta lasten asioilla. Ex nauttii tietäessään, kuinka minä kitkutan ja hänen ei tarvitse kuin sanoa ei lapsille ja tietää minun kärsivän entisestään, kun lapset kärsivät.

Viimeisin episodi on vielä käynnissä, exän kanssa on sovittu tämäkin asia jo vuosi sitten ja asiasta on kirjallinen maininta myös. Mutta, eihän exää koske sopimukset, hän voi ne vesittää ja rikkoa milloin haluaa ja olla niitä noudattamatta kuten jälleen olemme saaneet huomata. Ja kukapa muu kärsii, kuin lapsi itse jälleen. Ja minä tulen hulluksi yrittäessäni ymmärtää sen miljoonannen kerran sairasta mieltä ja syytä, miksi ex toimii kuten toimii.

Mutta, hänhän tekee omaisuudellaan mitä haluaa, ja omaisuudeksihan lasketaan myös minut ja lapset. Niin ikävää kuin se onkin, huomata tulleensa jälleen huijatuksi ja exän kieroilujen kohteeksi.

Olen miettinyt, että kun lapset ovat aikuistuneet, muutan pois paikkakunnalta ja vaihdan nimeni. Niin, ettei ex saa enää tietää minusta mitään, hänen lonkeronsa eivät ulotu enää minuun sen jälkeen hankaloittaen kaikkea elämässäni. Niin hän joskus uhosi minulle, sitäkin, että jos lähden niin hän tekee kaikkensa sen eteen, että minun elämäni olisi hankalaa ja vaikeaa. Lupauksensa on pitänyt, sen saan jälleen huomata. Ja, hän pääsee kaikesta kuin koira veräjästä, hän hymyilee ihmisille kuin naantalin aurinko esittäen loistavaa ja vastuullista perheenisää, jonka hullu vaimo jätti ja mitä vielä valheitaan onkaan puhunut ihmisille esittäen surkeaa selviytyjää. Kotioloissa hän sitten jatkaa sairaita touhujaan, tekee lapsille halventavia asioita, puhuu lapsille lytäten heidät alimpaan maanrakoon, manipuloi lapsia, lahjoo heitä, käyttää lapsia pitääkseen oman kulissinsa ja saadakseen lasten sairaan nautintonsa kiusatessaan heitä.

Terapiassa pohdin myös sitä, mikä on se asia, jolla hän lapsia pitää pelon vallassa, samoin kuin itseäni aikoinaan. Kysyttäessä minulta aikanaan kotioloista, otin leveimmän hymyn huulille ja valehtelin kaiken olevan paremmin kuin hyvin, kehuin exän maasta taivaaseen jne. Samalla kun minun olisi pitänyt kertoa, että hän myös alistaa, pelottelee, kohtelee fyysisesti kaltoin, kiusaa lapsia ja lemmikkejä sekä pitää minua orjana kotona. Tosin orjakin olisi entisaikaan saanut parempaa kohtelua kuin minä sain exältä. Minun olisi pitänyt kertoa jollekin jo tuolloin ja mietin, mikä on se asia nyt, millä hän on saanut lapset vaikenemaan? Sen kun saisin selville, alkaisi iso vyyhti selviytyä ja lasten elämä saisi toisenlaisen käänteen.

Koko ajan siis tulee exän taholta jotakin, nytkin hän kieltäytyi yhden lapsen harrastukseen liittyvästä asiasta, joka yllätys yllätys koski rahaa ja lapsi kärtti minulta sitten saatavia ja lapselle ei mennyt millään jakeluun, että isänsä on vastuussa hänen raha-asioitaan ja yksinkertaisesti minulla ei ole sitä rahaa lapselle. Lapsi syyllisti minua, sanoen, että minun olisi pitänyt jättää asioita ostamatta ja että minä aiheutan draamaa jälleen kun minulla ei yksinkertaisesti ole varaa.

Köyhän lapsen ei tarvitse saada mitään, niin se vain on. Köyhän lapsen tulee olla onnellinen ruuasta pöydässä ja siitä, että hänellä on vanhemmat, jotka hänestä välittävät. Tämä ei vain riitä nykyajan lapsille, joiden pitää olla samanlaisia kuin muidenkin nuorten ja saada samoja asioita kuin muut. On kurjaa sanoa omalle lapselle, että ole tyytyväinen siitä, että hänellä on kaksi kotia ja kaksi vanhempaa ja ruoka pöydässä. Köyhän lapsi Eli tässä perheessä se tarkoittaa isää 60000e vuosituloilla. Köyhän lapset tosiaan. Ja isällä ei ole varaa.

Isä ei halua käyttää lasten elämään rahaa, isälle lapset ovat vain tulonlähde, joista saa ilmaiseksi elatusmaksut, lapsilisät, jotka korottavat vuosiansioita kivasti ja niillä ylimääräisillä rahoilla isä kustantaa itselleen kaikkea kivaa, kuten uuden auton, maksaa asuntolainan lyhennykset jne. Lapsille isä sanoo normaaleistakin perustarpeista, ettei isällä ole varaa, kysy äidiltä. Ja minä sanon lapsille samoin, tietämättä, että ovat jo isältään kysyneet ja sitten lapset ovat epätoivoa täynnä, kun kengissä päivä paistaa läpi, jalat kastuvat loskakeleillä, vaatteet onjääneet niin pieniksi, etteivät mahdu saumojen venyessä ja ratketessa ja voi sitä kiukkua, kun on hankalaa pukea päälle pienet ja ahdistavat vaatteet.

isällä on varaa syöttää lapset lihaviksi, ostaa limpparia, karkkeja, herkkuja sekä estää lapsia liikkumasta tarpeeksi. Isä syöttää lapsille makaronia ja juustoa, hamppareita, pizzoja, makkaraa ja ranskalaisia pikaruokapaikoista puhumattamakaan, useamman kerran viikossa lapset saavat herkutella isän kanssa. Isällä on varaa tuhota lasten terveys, niin fyysinen kuin psyykkinenkin ja kukaan ei kykene tekemään tilanteen korjaamiseksi mitään. Isällä on oikeus tehdä näin lastensa kanssa.

Lapset eivät saa pyynnöistä huolimatta isän luona terveellistä ruokaa, isä ei osta kuulemma. ei vaikka lapset olisivat itse kaupassa pyytämässä. isä käskee viedä porkkanat pois kärryistä ja käskee ostamaan sipsejä illaksi, jäätelöä vähän jälkkäriksi.

Se on isän tapaa toimia vanhempana. Ei voi puuttua, kun jokainen vanhempi toteuttaa vanhemmuuttaan omalla tavallaan. Se on voi voi, kun lapsen lihominen on tosiasia, joka myös hankaloittaa elämää kaikin puolin, tosiasia on myös lapsen veriarvot, jotka huonot ja perinnöllisyydestä ei ole kyse, vain elämäntavoista ja pitäähän isän saada herkutella lasten kanssa on lastensuojelun vastaus omiin ihmettelyihini. Sanotaan, että on se hyvä, etten minä sitten omilla viikoilla herkuttele lasten kanssa, ja tarjoan sitä terveellistä ruokaa lapsille. Sanotaan, että voi voi, minun pitää hyväksyä se, etten voi herkutella lasten kanssa, kun isä sen tekee perinpohjin lahjakkaalla tavalla. Ja arvaa, kuka on ilkeä lapsille useinkin, minä kun kiellän lapsia minun luona herkutteluista, vedoten juurikin terveyteen.

Kun jo voisin täysin katkoa yhteydet exään. Niin, ettei olisi mitään sellaista, minkä vuoksi pitäisi numeroa pitää puhelimessa. Kun ei tarvitsi huolehtia isän puolesta vanhemmuuden normaaleista asioista, kun tämä isä ei muista, ei osaa, ei halua eikä kykene olemaan täysipäinen isä lapsilleen. Haluttomuus ja välinpitämättömyys on lapsille itselleen kaikkein pahinta sekä sitten se, että isä syyllistää lapsille minut, isän omista virheistä ja isän omista tekemättä jättämisistä. Lapset suuttuvat minulle, kiukkuavat minulle sitten kun isä kertoo tietävänä. että jokin asia olisi minun pitänyt huolehtia jne. Vaikka asia olisi ollut täysin päinvastoin.

Vallankäyttö isän puolelta on järkyttävää, usein lasten kiusaamista niin, ettei isä edes tajua itse kiusaavansa lapsia itsejään, kun hän yrittää minua näpäyttää ja kiusata niillä kainoin, mitkä on jälleen huomannut toimivan ja millä asioilla hän edelleen saa pidettyä yhteyden minuun. Ja se on kulminoitunut juurikin tuohon rahaan, jolla hän edelleen hallitsee minua ja lapsia nauttien siitä suuresti.