Joulusiivous, hyvissä ajoin tänä vuonna erinäisten sattumien summana ja ihan hyvä niin. Saa sitten ihan rauhassa odotella joulua, joka tänä vuonna kokoaa kotona asuvat ja muualla asuvat lapset kotiimme. Vanhin tuntuu aikuistuneen ihan pienessä ajassa ja kyllähän nyt sen ikäisen pitääkin jo omata ihan omia periaatteita ja mielipiteitä. Oli jotenkin mukava kuulla, miten tämäkin nuori aikuinen pohti kaupallisen joulun ja oikean joulun merkitystä itselleen. Ja kaupallinen joulu tuntui häntä ärsyttävän ihan yhtä paljon, kuin minuakin samassa iässä ja samassa elämäntilanteessa opiskelujen ja oman elämän talouden yhteensovituksessa.

Hän ei ole niin onnellisessa asemassa, että me vanhemmat kustantaisimme hänen elämänsä 90%, kuten kovin moni opiskelukavereista nauttii edelleen vanhempiensa tilipussista, vaikka kaikki ovatkin jo aikuisia. Hämmästyin, kuinka nykyvanhemmat maksavat vuokria myöden jo omillaan asuvien lastensa menoja ja mietin, kuinka rikkaita ihmiset sitten oikein ovatkaan, jos on varaa pitää ns. kahta asuntoa ja kahta taloutta ja nuori voi elää herroiksi tuhlaten opintorahan ja mahdollisen lainan. kyllä tämä meidän lapsukainen joutuu ihan elämiseen ja kuluihin käyttämään opintotukensa ja muut tuet ja joutuu vielä etsimään työtä opintojensa päälle, jos meinaa edes jotenkin kyetä siihen vähään sosiaaliseen elämään, mikä opintoihin myös kuuluu kolmannella asteella opiskellessa.

Elämä ei ole reilua, sen minulle sanoi myös terapeutti. Kuten myös, ettei elämä ole oikeudenmukaista. Hieman ihmettelin, miksi hän noin ylipäänsä sanoi, lyödäkseen kiukaaseen lisää vettä, vai? Mutta tottahan se onkin, ei ole elämä reilua reilua tai oikeudenmukaista sen kanssa pitäisi oppia elämään. Hyväksyä, että minua ja perhettäni saa kohdella siis epäreilusti ja epäoikeudenmukaisesti.

Samaa sitten pitää opettaa kai lapsillekin. Elämän nurjaa puolta, sitä ettei ole olemassakaan oikeudenmukaisuutta, ei reiluutta ja olen itse ollut niin väärässä koko ikäni pyrkiessäni kaikessa oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen. Maailma onkin viekkaiden valehtelijoiden ja siipeilijöiden ja perseennuolijoiden ja ikävien tyyppien alusta heidän omien halujen tyydytykseen muista viis, ellei niistä muista siis ole etua tai hyötyä itselleen.

Melkoisen kova pala purtavaksi. Koko oma tähänastinen uskomus tai maailmankuva ihmisistä murentuu. On vain itsekkyyttä ja julmuutta enemmän tai vähemmän ja vain se pärjää, joka osaa pelin elämässä parhaiten. Säännöillähän ei ole merkitystä siis ja kaikkea voi tehdä, kunhan ei jää kiinni. Juuri niinkuin ex minulle joskus aina omia ajatuksiaan jakoi aamuyön varhaisina tunteina valvotettuaan minua koko yön saarnoillaan. Ja nyt terapeutti onkin samaa mieltä.

Ilmeisesti tuonkin terapeutin tarkoitus on vain saada minusta isot rahat, hänelle on ihan sama kuka tai mistä se raha tulee, kunhan se tulee ja asiakkaista viis.