Ihan kuin elämässäni kulkisi näkymättömänä jokin negatiivinen sattuma, voima joka palauttaa minut ja mielialani sinne jonnekin viivan alapuolelle, miinuspuolelle.

Sillä, ihan jokainen kerta iloitessani pienen pienestäkin asiasta, tai hyvin menneestä päivästä, niin eiköhän aina tapahdu jotakin sitten, joka saa mielen matalaksi. Tai vaikka kuinka kokisin sen ohikiitävän hetken hyvää oloa, niin aina tulee jokin huoli tai muu ikävä juttu eteen.

Kalenteriin on siunaantunut ja vaikka mitä tapaamista, lasten harrastusjuttuja, koulujuttuja ja omia tapaamisia. Osa lasten harrastusajoista menee tällä viikolla päällekäin ja joudun oikein tosissani miettimään, mitä ja mihin aikaan teen ja minne ajan. Missä välissä teen ruuan, ja opiskelijan hakua opinnoistaan jne. eestaas autolla ajoa jälleen koko päivän. Missä välissä tankkaan auton tavaaksi tulleella 20 eurolla, ja jälleen huvittuneena seuraan, kuinka alle 100 km ajellaan sillä summalla.

Huvittavaa on myös, että meillä siis on se pienempi auto, mutta siinä riittää puuhaa. Syyskuussa jo sen kävimme hakemassa ja auton piti olla valmis ennen joulua, siis niin että pääsen sillä ajamaan. No, sekin on vielä vaiheessa. Samoin muutostamme on yli vuosi aikaa, edelleen on hyllyt kiinnittämättä ja paljon muuta sellaista, johon tarvitsisin miestä. Meillä käypi kylässä kuorsaava mikki hiiri, joka ei saa pikkurilliään liikutettua ilman, että hermostun ja sittenkin hommat jää kesken.

Pienempi auto ja pienemmät kulut kaikkineen, mutta ei ole vielä toteutunut sekään. Nykyinen rohjake on jo ympäristörikos suorastaan, valuttaa jo kaiken ulos, mitä moottorissa ikinä sitten onkaan ja yhtenä päivänä onnistuin sotkemaan itseni ja uuden takkini siinä maahan valuneessa ruskeassa mönjässä, joka kait öljyä on. Hävettää jo poistua pihasta, kun lätäkkö auton alla on kasvanut entisestään. Ja se toinen auto ottaa valohoitoa toisaalla, tällä menolla en taida sitä saada käyttöön ollenkaan, kiirettä ei tunnu olevan, vaikka miljoona kertaa olen sanonut nykyisen auton kuluista ja siitä, miten paljon edullisemmaksi sen toisen auton käyttöön ottaminen tulisi arjessa. Voisin päästä ehkä vähän pidemmälle sillä 20 eurosella, kuin nykyisin, mutta eihän toinen aja autoa, niin ei voi ymmärtää, ettei minun rahani riitä mitenkään päin.

Viikonloppuna jollakin oli tullut jokseenkin kova kakka, koska pönttö oli haljennut, kiille on siis halki ja siltä näyttää, että sinne on tippunut jokin kova, kakka. Viimeksi pestessäni pönttöä sitä halkeamaa ei näkynyt, samoin käsisuihku on valuttanut vettä jo muutostamme asti, mutta kuivuu kun sitä ei käytä. Suihkussakin voi käydä samat asiat hoitamassa. Tämä on tätä ykstyisen vuokranantajan "ihanuutta", kun en kehtaa olla mitenkään ilmoittaa asioista, muovimatolle voi muutama tippa vettä tullakin, joten en ole pitänyt kiirusta bideen kanssa. Viimeksi kun olin yhteydessä tuohon vuokranantajaan ja kerroin keittiön kaapistojen olevan hajoamspisteesä meidän kovan käytön vuoksi, siis kun useampi on taloudessa kokkaamassa milloin mitäkin, ja kun on alkuperäiset kaapistöt eli 30 vuotta vanhat niin joskus niidenkin elinkaari on täynnä. Niin mitä sanoi vuokranantaja, kyllä ne voi vielä korjata, liimata jne. Juuri niin. Koko keittiö kun on jo niin kulutettu loppuun, ja vielä pitäisi kaapistoja, joissa on veden turvottamia kohtia, ja muuta pinttynyttä likaa, alkaa korjaamaan. Joo, ymmärrän, onhan se iso remontti ylipäänsä mikä tahansa, mutta se mitä tähän on joskus tehty, on sekin tehty päin seiniä, ammattitaidottomasti ja vituralleen, niin tuleehan se pidemmän päälle kalliiksi. Kun eteiseen voi laminaatin päälle laittaa mattoa, joka imisi kosteuden, joka kengistä kantautuu, koska laminaatti on laitettu silleen, että ovet liikkuvat enää juuri ja juuri laminaatin päällä. Meillä onkin lattialla pyörimässä oma pyyhe, jolla saa vedet kuivattua niin keittiöstä kuin eteisestäkin pois. Mutta, vihoviimeinen tuo laminaatti, huonolaatuinen ja vielä niin huonosti laitettu, että rakoja on vähän siellä täällä, samoin lattialistojen vierestä pilkistää reikää jos toistakin ja keittiössä esim. astianpesukoneen kohdalta olemme joutuneet puuttuvan laminaatin korvaamaan ruskealla teipillä, ettei laminaatin sauma hörppää tippavesiä koneesta. Muutettaessa ostimme omalla rahalla uudet ritilät keittiön kuivauskaappiin, koska edelliset olivat ilmeisesti alkuperäiset ja niin ruosteiset, että inhotti oikein.  Kylpyhuoneen piti olla vastiikään rempattu mutta, mutta sinne olikin huonosti liimattu kylpyhuonetapettia, joka rakoilee ja ruskeat liimat näkyvät jokaisesta saumasta. Samoin täällä olleet runkovesiputkistojen korjaustyöt on aiheuttaneet veden värjäytymistä ja nyt on sitten kivan punaisenkeltaisenväristä tahraa jäänyt siihen kohtaan muovimattoa, mihin vesi suihkusta laskeutuu ja sitä ei saa näköjään millään aineella enään pois. Samoin kylppärissä haisi homeelle, ja syyksi selvisi homehtunut pieni kaappi, joka oli niin likainen ja homeisia länttejä täynnä, että poistin sen ensitöiksi.  Ikkunat on niin harvat, että vetää nopeasti talon kylmäksi, no onneksi ainakin ilma vaihtuu, jos ei muuta. Ja onneksi sentään asuntomme likaisen kellarinhajun syy ja lähdekin . Ja ettei nyt sitten ihan liian helpolla tämä perhe pääse, niin kosteusvaurio kummittelee myös eräässä nurkassa, ei ole kuivunut itsekseen ja vesi pääsee sisään jostakin kallionkolosta. Merkillinen hajukin on peräisin siitä saumasta, josta on suora yhteys maaperään. Asumisen mukavuutta siis kaikenkaikkiaan riittää.

Ja jottei ihan vieläkään helpolla elämästä pääse, niin nuo lumityöt. Taloyhtiön auraushommat on surkealla tolalla. Ja itse pitäisi tehdä siis paljon enemmän lumitöitä. No, pari kertaa olen lumityöt auton alta joutuut tekemään, vahingossakaan ei aurata, vaikka parkki olisikin tyhjä, miesystävää ei kiinnosta auttaa lumitöissä ja se homma on itselleni hyvin raskas puuha, jonka jälkeen lihakset vapisevat monta päivää. Joten annan suosiolla olla, koska liikuntakyky on kuitenkin tärkeä ja pitää kyetä liikkumaan edes autolle ja takaisin. Ehkä mies sitten auttaa, kun auto ei enää pääse parkista pois, nyt on jo puolen metrin mittainen valli parkissa ja ja....

Luulen, että tämän vuoden aikana laitan uudet hakemukset vuokra-asunnoista menemään. Tässä kodissa asumisen mukavuus ei ole ollenkaan mukavaa ja kun vuokra-isäntä tuumaa ihan suoraan, että kalliit neliöt, ei voi mitään asioille. Ilemisesti tuo isäntä ei osaa ajatella kuin tuloa, jonka vuokrasta saa. Velaton on tämä yhtiö ja yhtiövastike 0 euroa, joten luulisi tuonkin varjolla edes hieman kohentavan tämän asunnon sisustaa. Mutta, ei kiinnosta muu kuin raha, tulo.

Päällisin puolin siisti mutta liian paljon puutteita ja epäkohtia asujia ajatellen. Ei minuakaan hirmuisesti kiinnosta pitää hyvänä pintoja, jotka eivät puhdistu enää 30 vuoden kulumisen jälkeen tai se, ettei eteiseen saa mattoa lattioiden suojaksi, kun ovet eivät sitten mene kiinni, kun on rempattu paskaisen muovimaton päälle uusi laminaatti miten sattuu paikoilleen. Kellastuneet pinttyneet kaapistot, ja niiden pitäisi sopia tähän päivään, mutta alkavat nekin hajoilla liitoksistaan. Pitääkö jonkun hyllyn tipahtaa päälle ennenkuin vuokra-isäntä ymmärtää huonojen ja kuluneiden kalusteiden olevan jo ihan turvallisuusriski? En tiedä. Itse toimisin toisin, jos omistaisin ja vuokraisin asuntoa. Ajattelisin kyllä toisten asumismukavuutta ja sitä, että asumisen olisi mahdollisimman huoletonta asujalle.

Paikkanaan tämä on hyvä ja hiljainen, mutta ehkäpä olisi mukava lähemmäs palveluja, kouluja jne? Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen tosin jo alkanut poistaa asioita ja tavaroita sillä silmällä, etten jaksa niitä raahata mukanani muutosta toiseen.