Mitä helvettiä tämä taas oikein on?

Kun on olemassa huonoa tuuria ja sitten vielä vähän enemmän huonoa tuuria.

Miesystävällä jokaiseen päivään on mahtunut useita epäonnisia asioita, minun huono tuurini on tarttunut häneenkin. Jos jokin voi mennä pieleen, niin se on varmaa, että on mennyt myös.

Sama jatkuu omassa elämässä. Eilen päivällä hanoista alkoi tulla ruskeaa vettä, ei vaalennut vaikka kuinka valutti ja valutti. Pullovedellä mentiin eilinen päivä ja lähistöllä olevat tietyömaat putkistojen korjauksineen vaikeuttavat myös meidän arkea. Aamulla astianpesukone ilmoittaa tukosta poistovedessä, hiton kiiton jälleen. Veden valutus ja käsitiski aaiheuttavat ylimääräistä kulua vesilaskuun, mielenkiinto ennenkaikkea käsitiskiin 0. Kun en jaksaisi edes niitä astioita täyttää ja tyhjentää koneeseen. No, vaihtelua tiskaamiseen, jos nyt jotain positiivista pitää hakea tästä.

Illalla suihkuun likaiseen veteen, koska tänään menoja, lapset harrastuksissaan ja pakko oli mennä, koska ei hikisenä ja likaisena mennä nukkumaan.

Vesilaitoksen sivuilta kävin kurkkaamaassa ja työmaa lähistöllä saattaa aiheuttaa veteen väri,haju,ja maku haittoja, sekä juurikin tuota laitteiden tukkeutumista. Kiva kun nyt vasta asiasta ilmoitellaan, tai siis vesilaitoksen omilla sivuilla. Postilootaan ei ole tullut asiasta mitään tiedotetta.

Eilen oli vielä sen suhteen erikoinen hetki, kun lasten ilkeä isä otti yhteyttä. Hänen osoitteeseen oli tullut lasten harrastusten kausimaksuja. Niin, kyllä. Kyseisten lasten virallinen osoite on siellä, niin silloinhan se maksukin menee sinne, missä lapsi asuu. Isä vaati minua osallistumaan lasten maksuihin.

Normaalisti tässä tilanteessa ei olisi mitään ongelmaa, jos vain asioista pystyisi keskustelemaan ja luottamaan sovittuihin asioihin. Mutta vuosien kokemuksella tiedän, ettei mikään tekemämme sopimus todellakaan pidä, isä ei kykene pitämään kiinni siitä mitä ollaan sovittu. Ja toisekseen, kun isä saa näistä lapsista elatusmaksut, lapsilisät niin kyllä niillä rahoilla pitää kyetä vähäinen ja pieni kausimaksu maksamaan.

Puolustan vielä sillä, että olen näiden lasten maksuja jo maksanut todella paljon kuluvan vuoden aikana, Niin kausimaksuja, kuin vaate,-ja välinekustannuksia, joista isä siis kieltäytynyt aina. Sama juttu näiden lasten muiden tarpeiden kanssa. Minä olen joutunut hankkimaan asiat lapsille, koska isä järjestelmällisesti kieltäynyt hankkimasta tarpeita lapsille, vaikka isä siis näistä lapsista rahat itselleen. Ja nyt puhun ihan perusvaatteista, ulkoiluvaatteista, kengistä, hygieniasta jne. Eli ei mistään luksuksesta tai lasten omista haluista, vaan ihan perusasioista.

Ongelma tässä on se, että isä tienaa kuukaudessa erittäin paljon ja silti hän on omien sanojen mukaan varaton hankkimaan edes niille lapsille perusasioita, jotka siis virallisesti hänen kirjoillaan.

Nyt sitten onneksi meillä on tulossa virallinen tapaaminen viranomaisten luona, vihdoinkin ja toivon, että siellä pääsemme tekemään virallisia sopimuksia paperille siitä, mikä on lasten etu ja mitkä on ylipäänsä aikuisen, vanhemman velvollisuus lapsiin nähden. Isä ei ole tästä tapaamisesta välittänyt. Kysyessaan viestillä tuota harrastusmaksuasiaa minulta, sain onneksi nyt siirrettyä tuon asian sinne tapaamiseen, jossa asiasta voidaan sopia niin, että kirjataan paperille ja siellä on ammattilainen mukana keskustelemassa lasten edusta, en siis joudu olemaan yksin. Laitoin siis isälle viestiä, että sovitaan harrastusasiat sitten tapaamisessa. Seuraavana päivänä tämä isä kysyy minulta, milloin ja missä tämä tapaaminen oikein on, hän kun on hävittänyt tapaamiskutsun. Että minua suututti, aikuinen ihminen, joka ei osaa huolehtia edes omista tapaamisista. Mikä minä olen hänelle kertaamaan aikojaan, jos ei itse osaa pitää huolta, mutta tässäkin tapauksessa on vain ja ainoastaan lasten etu, että isä saapuu paikalle, joten ilmoitin ajan ja paikan hänelle.

Aiemmin isä on kieltäytynyt esimerkiksi perheneuvolan tarjoamasta eronneille tarkoitetusta sovittelupalvelusta, hän on kuulemma istunut ihan tarpeeksi kaikenmaailman palavereissa ja hänelle riittää. Samaan aikaan lasten elo ja olot isällään on huonontunut liian paljon, lapset kärsivät tarpeettomasti isänsä heitteillejätöistä ja muusta ikävästä toiminnasta.

Itse menin jälleen tuostakin viestien vaihdosta pois tolaltani, koska tiedän miten juurikin erityisesti raha-asiat aiheuttavat suuren erimielisyyden. Näen myös mahdolliset seuraukset, joissa lapset kärsivät isänsä heittäytyessä hankalaksi.

Kuitenkin vuoroviikkoasuminen vaatisi hyvää ja toimivaa yhteistyötä, jota meillä ole ollut oikeastaan koskaan. Isä on erittäin hankala, kiero juonittelija, jolle vain raha on tärkeää, lapsista viis veisaa ja jokainen lasten tarpeista kieltäytyminen on osoitus siitä, ettei lapset itse ole isälleen tärkeitä. Tilanteen sitten niin vaatiessa isä kyllä lahjoo lapsensa ja myöhemmin sitten kiristää lapsia niillä asioilla, joita on luvannut tai hankkinut lapsilleen. Niinkuin tällä hetkellä isä kiristää lapsiaan pelikoneella, että myy sen pois jos lapset eivät tee kuten isä haluaa.

Tuleva tapaaminen on itselleni erittäin rankka, pelkään kohdata tuota hirviötä, joka vääntää ja kääntää jokaisen asian minua vastaan. Mutta, kyse on aina vaan lasten edusta, sitä tämä isä ei ymmärrä, ei ole koskaan ymmärtänyt mitä se käytännössä tarkoittaa.

Moni asia jäisi lasten elämästä ppois, mikäli lasten osoite olisi minun luona. Ei olisi turhaa miettimistä, kuka mitäkin hankkii ja minun ei tarvitsi säästää kuukausia lasten perustarpeisiin, myös heidän jotka isällään virallisesti kirjoilla. Isä on nyt osoittautunut kykenemättömäksi kantamaan lasten vanhemmuutta velvollisuuksineen kaikkineen ja moni lasten ongelma arjessa olisi ratkaistu pelkästään sillä, että osoite ja asuminen olisi pelkästään luonani. Enää ei riitä lapsille se, että hommat hoituu vain minun viikoillani, isän viikoilla ei mikään toimi. Ja lasten paha olo senkun jatkuu kahden kodin välimaastossa, jossa toisessa kodissa välitetään ja toisessa ei.

Olen kovin vähän päässyt tietoon lasten henkisestä ilmapiiristä isansä luona, mutta se vähä mitä lapset on tuoneet esiin ja mitä olen itse kokenut ja nähnyt, ei ole lasten edun mukaista ollenkaan. Isän ilkeä kohtelu lapsiinsa, välinpitämätön ja tuhoava käytös ei ole hyväksi lapsille. Jos olisin ollut viisaampi aikanaan, olisin tiennyt isoimpien lasten kohdalla, että pahoinvointi johtuu pelkästään isästään ja hänen laaiminlyönneistään sekä paskan jauhamisesta ja peloittelusta ja kaikesta muusta ikävästä.