Tavoitteeni lyhykäisyydessään tälle syksylle on työllistyminen mielekkääseen työhön osa-aikaisena. Se, miten, missä ja milloin tämä tapahtuu, jätän avonaiseksi ja luotan asioiden järjestyvän parhain päin.

Päätin myös alkaa pitämään "kirjaa" onnekkaista sattumuksista, tilanteista ja kokemuksista jos nyt ei joka päivä, niin useammin kuitenkin. Tänään ensimmäinen onnekas tilanne oli, kun heräsin ajoissa, ehdin viettää aamuisella hetken miesystävän kanssa ja juuri nyt koen, että on koko päivä aikaa perehtyä vaikkapa tuohon onnekkuuteen.

Epäonniset vastoinkäymiset ovat minulle tuttuja juttuja, samoin huono tuuri ja väärässä paikassa väärään aikaan oleminen jne. Tuttua on kuitenkin myös päinvastaiset kokemukset, onni ja onnelliset sattumukset, silkka hyvä tuuri ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan oleminen. Olen myös aikuisiällä voittanut osallistuttuani joihinkin kilpailuihin.

Tahdon jatkossa keskittyä enemmän positiivisiin asioihin elämässä, tahdon onnea omaan elämään, sellaisia onnenpotkuja, jotka kantavat pidemmällekin tulevaisuuteen.

Olen koko ikäni haaveillut ja sitten torpannut esimerkiksi unelmani pienistä ja isommistakin matkoista. Ajattelin, että nyt saa riittää, haluan oikeasti lomalle, haluan matkustaa pidemmällekin kuin tähän asti, pikaisia pyrähdyksiä lähinnä lasten harrastuksiin liittyen. Yksi este haaveille on ollut passi. Se on ollut uusimatta nyt puolen vuosikymmentä, koskaan ei ole ollut mukamas rahaa sen uusimiseen. No, tottahan se onkin, kaikelle rahalle on ollut tärkeämpääkin käyttöä, mutta mitä jos nyt vihdoinkin saan tämän vuoden aikana uusittua sen?

Kolmas toiveeni on, että vielä kotona asuvat lapset saisivat osoitteensa luokseni, jotta heidän perustarpeensa tulee huolehdituiksi. Osaavat jo itsekin onneksi sanoa, mikä mättää siellä toisessa kodissa, ja "limsa-automaatti" ei hirmuisesti enää auta lahjomaan lapsia hiljaiseksi. Tämänkin jätän avoimeksi, asioilla on tapansa järjestyä parhain päin.

Toivon myös hyviä kohtaamisia ihmisten kanssa, voisin elvyttää joitakin ystävyys,-kaverisuhteitani uudemman kerran. On jo aika suuntautua ulos omasta kuoresta ja opetella uudelleen asioita. Olen huomannut, kuinka ajoittain kaipaan sitä vanhaa sosiaalista minääni, sitä ominta itseäni kenties. Vaikka viihdynkin mainiosti itseni seurassa, pieni sosiaalisuus ei ole pahitteeksi ja joskus myöhemmin vähän suurempikin sosiaalisuus.

Parisuhteen toivon myös elpyvän, en osaa kuvitella kuinka se onnistuu, mutta jotenkin kuitenkin. Matalalla fiiliksellä ja profiililla olemme menneet jo pitkään ja muutoksia tarvitaan asian korjaamiseen. Toivon, että halu panostaa parisuhteeseen löytyy myös toiselta osapuolelta ja sen huomaaminen, etten ole enää itsestäänselvyys hänelle, jonka voi jättää oman onnensa nojaan päivittäin.

Sitten toivon hyvää ja reipasta asennetta mukuloille koulunkäyntiin, iloa kavereistaan sekä opinnoistaan ja palkitsevuutta omasta tehdystä työstä koulunkäynnin eteen ja oppimistulokset olisivat jokaista itseään tyydyttäviä ja ilahduttavia asioita. Ennenkaikkea reiluutta peräänkuulutan, oikeudenmukaisuutta ja jaksamista myös muiden taholta kuin omieni puolesta.