Mietin, mitä on rakkaus? Vihdoinkin minulla on aikaa noinkin suuren asian pohtimiseen ja koskaan en tule todennäköisesti sitä täysin itselleni avaamaankaan?

Niin, älä koskaan sano ei koskaan, koska se on sitten juuri se asia, mikä on totta hetken päästä. Sen olen oppinut elämäni aikana niin monesti. Kuten kävi miesystäväni kanssa. Tuumasin lapsilleni eron jälkeen, etten enää koskaan seurustelisi vakavissani ja kuinkas kävikään? Oikeasti ei mennyt vuottakaan, kun tapasin miesystäväni ja sillä tiellä olemme edelleen. Vuodet vierivät lupsakkaasti eteenpäin.

Rakkaus on vähän samaa kuin toisen ihmisen kunnioitus, täydellinen kunnioitus niin, ettei loukkaa tai satuta toista, vaan hyväksyy toisen sellaisena kuin on. Se on yllättävän vapauttavaa ja mutkatonta. Pitää osata erottaa oma itse ja oman itsen tarpeet toisesta ihmisestä ja kyetä olemaan erillinen ihminen toisen kanssa. Tuon olen oppinut edellisten vuosien aikana ja suurimmat "ongelmat" parisuhteessa olen itse pohtinut esiin omassa itsessäni ja niissä omissa luuloissani ja kuvitelmissani ja kun ne eivät sitten olekaan todellisuutta. Edellinen on hassusti kirjoitettu, mutten oikein osaa pohdintoja muutoin, niihin ei ole vielä sanoja, siihen että ihminen kuvittelee kahden ihmisen välisen rakkauden sellaiseksi, miksi se kuvataan kaikissa fiktioissa jne.

Lähtökohtaisesti rakkaus on siinä arjessa ja erityisesti kommunikoinnissa toisen kanssa. Olen hylännyt ne romanttisen rakkauden tarpeet mahdottomina toteuttaa. Tarkemmmin, kun ajattelen itseäni, en välttämättä edes kestäisi sellaista tunnemyrskyä enää itseni kohdalla, saati jos toinen ihminen vielä toisi jotakin suhteeseen.

Neutraali välittäminen, joka siis voisi kohdentua kehen tahansa on ihan ok itselleni tätä nykyä. Tunteet eivät pääse valloilleen hallitsemaan arkea, vaan neutraali elo on ihan ok. Olen tuon hyväksynyt ja opetellut elämään sen asian kanssa.

Voisin jopa väittää, että suuren tunteen aiheuttava polttava ja kipeä rakkaus on tuhoisaa ihmisen elämässä. Niinkuin vihakin, myös rakkaus saa aikaan pahaa kamalimmillaan.