Eli 200 euroa kuukaudessa.

sillä siis ostan lapsilaumalle ja itselleni ruuat, polttoaineet, harrastukset, vaatteet, koulukirjat.

Tasan ei siis mene, ei vaikka kuinka yritän. Tämä siis tilanne, kun olen työttömänä.

Sillä rahalla ei hirmuisesti eletä, vaikka hengissä pysytäänkin. Eineksiä ei missään nimessä ostella, ei edes sitä makkaraa, mutta ihan muista syistä tosin. Makaroonia saa halvalla, samoin jauhelihaa. Mutta, mitä kun ne eivät enää uppoa kurkusta alas, ei sitten mitenkään päin tehtynä? Siirtyminen pelkkään kasvisruokaan, jättäen sen lihan osuuden pois. Makaronilaatikko porkkanalla on varmaankin ihan yhtä maistuvaa, kuin makaroonilaatikko jauhelihalla ja porkkanalla?

Maidon olemmekin jo pitkään korvanneet vedellä tai omalla mehulla, itsetehdyllä ja se onkin luksusta, koska samainen viinimarjamehupullo kaupasta halvimmillaankin ostettuna on sen 4 euroa.

Kaakaonjuonnin kielsin lapsilta juuri tuon maidon kulutuksen vuoksi ja eivät ole hirmuisesti sitä kaivanneetkaan. Herkuttelemme joskus iltaisin sitten lämpimällä kaakaolla tai suklaakiisselillä.

Maidon kantaminen tähän perheeseen alkoi tosiaan olla jo huvittavaa, useita kymmeniä litroja viikossa. Ja tarkoitti myös ruokalaskuun suurta lovea. Nykyisellään vähempikin riittää, alle kymmenen litraa viikkotasolla. Saavat juoda ruokajuomana ja teen sekaan laittavat, mutta kaikki ylimääräinen maidon litkiminen on jäänyt ja hyvä niin. Vesi on oikeastikin se pars janojuoma ja kaakaota ei tosiaankaan tarvitse päivittäin litkiä, ei edes viikottain.

Muidenkin maitotuotteiden osalta kulutus on vähentynyt. Lapset ovat  niin kyllästyneitä jukurtteihin, ym. vastaaviin. Nykyisin kasvikset ovat tuoreeltaan niitä maistuvampia ja myös enemmän terveellisempiä. Usein en ehdi kukkakaalia ruuaksi laittamaan, koska se on tuoreeltaan maistunut jälkikasvulle ja ihan hyvä niin. Lämmittäessä tuoreista kasviksista häviää suurin osa niiden terveellisyydestä ja tuoreeltaan syötynä saavat enemmän tarpeellisia ravintoaineita. Välipalaksi popisivat mieluummin pakkasesta löytyvät herneet jne. Ja en pistä ollenkaan pahaksi tuota tapaa. Parempaa ravintoa herne on, kuin sokerillinen jukurtti, vanukkaista ym. puhumattakaan.

Olen itse kovin kyllästynyt lihaan, erityisesti punaiseen lihaan ja olen huomannut, että lapsilla myös alkaa olla kiintiö täynnä. Mieluummin toivovat yksinkertaista, kasvispitoista ruokaa ja niitä ruokia, joita olenkin aina tehnyt, joskin vähemmissä määrin. Olenkin joutunut opettelemaan uusia tapoja valmistaa ruokaa, koska perinteiset ruskeat kastikkeet perunalla eivät enää uppoa niin itseeni kuin lapsiinkaan. Toki joskus ihan pyytävätkin, jotakin tiettyä ja silloin mielelläni teen.

Oma gluteeniton ruokavalio on hieman jouduttanut koko perheen kasvisruokiin siirtymistä, koska juurikin perinteiset kastikkeet sisältävät sen vehnäjauhon ja gluteenittomalla tehtäessä maku ja koostumus eivät oikein kohtaa perinteistä, totuttua makua.

Onneksi jokainen lapseni on oppinut syntymästään asti kasvisruokiin. Ja uskaltavat maistaa entuudestaan tuntemattomia ruokia. Aikoinaan, ennen omien lasten syntymää päätin, ettei omista lapsistani saa tulla samanlaisia nirsoja, kuin itse olin lapsena. Porkkana oli ainoa omenan lisäksi, mitä osasin syödä. Kaikkea muuta vierastin, siis tuoretta ja vihreää ja olenkin aikuisiällä opetellut, joskus yhdessä lasten kanssa syömään kaikenlaisia vihanneksia, kasviksia, hedelmiä jne.

Etanoita ja muita mereneläviä en kalaa lukuunottamatta syö ja sieniäkin maistan vasta jouluna. Oma kanttarellikastike epäonnistui aikoinaan niin kamalasti, että siitä jäi näköjään ikuinen trauma, oli varmaankin liikaa kyseistä sientä pienessä kastikkeessa, mutta silti, sienistä kieltäydyn arkiruualla.

Laskin tuossa yhtenä päivänä, että kuukausittain pelkkään hygieniaan, siis perustarvikkeisiin uppoa jo lähemmäs 150e. Ja tuosta puuttuu meikit, ym. ylimääräinen sekä esimerkiksi hammasharjat, wc-harja jne. tuotteet, joita ei säännöllisesti tarvitse ostaa. Meillä menee wc-paperia suunnilleen 80rll/kuukaudessa. Se on halvimmillaankin 20 euroa, kalleimmillaan 40 euroa kuukaudessa. Pesuaineisiin menee noin 50 euroa ja loput naisten hygieniaan. Eli, minulle jää hygienian jälkeen ruokiin rahaa hyvin vähän, jos ollenkaan, kun maksan laskut.

Kulutus, vaikkakin on yritetty kaikessa säästää, on suurta monilapsisessa perheessä. Astianpesukone pyörii useamman kerran päivittäin, samoin pyykkikone. Shamppoiden ja muiiden kulutus on jättiluokkaa, Minun ei kannata mitään 300ml pulloja edes ostaa, koska määrä ei riitä edes viikoksi, silloin kun kaikki on paikalla.

Kahden kilon pyykkineste/pulveri riittää suurinpiirtein pari viikkoa, riippuen toki vuodenajasta ja siitä, miten tiuhaan vaihtavat vaatetta, sotkevat.

Mietin, jos jollakulla lapsista olisi jokin lääkitys tai allerginen iho, johon uppoaisi rasvauksien muodossa rahaa, en mitenkään selviäisi näillä rahoilla. Kun nyt jo yksikin ns. ylimääräinen ostos horjuttaa taloutta suuresti ja joudun tinkimään ja käymään läpi pesuaineet jne. Että riittäkö, jos jätän ostamatta nyt, kun pitää se sama raha laittaa toisaalle?

On se vaan yhtä päivittäistä miettimistä, arpomista miten saada säästettyä ja vieläpä oikeista asioista ja oikeaan aikaan. Yhtenä päivänä koin olevani onnekas täyttäessäni käsitiskiainepulloa, kun kesällä ymmärsin napata 10l tarjousfairya isossa kanisterissa hintaan 7e/kanisteri. Siitä riittää pitkäksi aikaa, ainakin vuodeksi. Huolisin samankaltaisia tarjouksia muihinkin tuotteisiin kovin mielelläni. Muutamia euroja tulikin tuon tarjouksen vuoksi säästettyä. Ei tarvitse joka kuukausi nyt olla ostelemassa pulloa käsitiskiin, jota myös joutuu harrastamaan ajoittain.

Täytyy myöntää, että olen hieman ylpeäkin siitä, että pärjään hyvin pienillä tuloilla, saan olemattomat summat riittämään perusasioihin. Vaikka olihan se kova purtavaksi, kun oma elintaso oli kovin korkea ennen eroa. Mutta, köyhyydessä kasvaneena ja mitään ikinä saaneena tässä ei ole minulle itselleni mitään uutta ja lapsillekin tekee joskus oikein hyvää kokea ja nähdä myös se elämä, jossa edes shamppoo ei ole itsestäänselvyys, tai että jokaiseen ns. ylimääräiseen haluamiseen joutuu säästämään, pidemmän tai lyhyemmän aikaa.