Jostain kummallisesta syystä joudun vieläkin kaivelemaan vanhoja juttuja, en osaa nyt sanoa miksi?

Kuitenkin muistoja pulpahtelee sieltä täältä menneisyydestä ja uskon niillä olevan nyt jotain merkitystä.

Ilmeisesti haen nyt jotakin konkreettista ja todellista siitä, mitä joskus oli ja yritän tämän tietämykseni valossa tarkastella niitä asioita, jotka silloin historiassa olivat itselleni täysiä kysymysmerkkejä.

Kuten se, että ex hävitti tahallaan minun tavaroitani, hankaloitti näin elämääni. Pahin ja kaikkein kiusallisin asia oli rahapussini hävitys sekä ennen sitä verkkopankkitunnuksieni piilottaminen, niin että jouduin useamman kerran niitä käydä kyselemässä suoraan pankista, koska en löytänyt niitä mistään. Ja aina ne katosivat, yhä uudelleen. Niin, että lopulta tajusin ne piilottaa ja pääsin nettipankin käytön. Aiemmin olin laskut siis käynyt maksamassa automaatilla. Sitten nämä automaatit hävisivät ja piti ikäänkuin pakolla siirtyä nettiin, koska lähimmälle automaatille tulikin jo matkaa ihan liiaksi käveltäväksi hyökkäysvaunujen ja muutaman pikkutenavan kera. Tekemistä piisasi siis kotonakin yllinkyllin.

Miksi ex näin teki? Eron uhkaa alkoi leijailla ilmoilla. Hänen tuttaviaan oli eronnut ja jokainen näistä tuttavista oli joutunut lastensa maksumiehiksi, siis elatusmaksut olivat tuloihin sidoksissa ja summat kuulostivat hurjilta. Mies tuolloin samoihin aikoihin alkoi minulta kyselemään näistä elatusmaksuista, joista en tiennyt mitään. Enhän koskaan ajatellut eroavani.

Nyt jälkeenpäin, kun yksi kummallinen asia loksahtaa toinen toisensa perään kohdilleen ja alan itsekin hahmottamaan exän ajatusmaailmaa paremmin, ymmärrän nämä hänen pirulliset temppunsa yhä paremmin ja tosiaan, kaikki hänen silloiset uhkauksensa hän kyllä toteutti.

Ex oli siis hallinnut minua omilla tempuillaan ja viimein hänelle riitti pelkkä olankohautus ja minä tein kuten hän halusi. Tähän tilanteeseen ei olisi koskaan pitänyt koskaan ajautua. Olin hölmö ja tietämätön siitä, kuinka hän hallitsi minua. Kaiken opin vuosien saatossa laittamaan omaksi syykseni, syytin jokainen päivä itse itseäni, vaikka jo lapsetkin ymmärsivät minua paremmin, että vika oli jossain muussakin kuin aina minussa.

possu.jpg