En yleensä tee toiveita, nyt kuitenkin teen poikkeuksen tähänkin asiaan.

Olen miettinyt, mitä toivon ensivuodelta, muutakin kuin rauhallisuutta.

Ihan ensin toivon rahakasta, rikasta, taloudellisesti parempaa vuotta 2017.

Sitten toivon entistäkin rakkaudellisempaa elämää kaikin puolin.

Toivon onnea ihan koko vuodelle ja myöskin rauhallisuutta.

Toivon pikkuisen enemmän sosiaalisuutta ympärilleni, itselleni, lapsillleni.

En halua määritellä miten, missä, milloin. Asiat tulevat, tapahtuvat, kun niiden paras aika on. Annan vihdoinkin virran viedä, enkä enää yritä väen väkisin uida vastavirtaan, koska se ei vaan kannata.

Annan rakkaudelle, onnelle, rikkaudelle (myös taloudelliselle) tilaa tulla elämäämme. Tällä tarkoitan ensisijaisesti perhettäni, minua, lapsia ja miesystävääni sekä lemmikkieläimiä. Unohtamatta tietenkään sisaruksia ym. "läheisiä".

Toivon koko ihmiskunnalle viisautta toimia ja tehdä asioita, kuten pitääkin ilman, että ihmiset kärsivät joidenkin hullutuksista ja päähänpistoista.

Toivon, että ihmiset ympäri maailman muistaisivat luonnon ympärillään ja omin teoin varjelevat ja palauttavat vehreyden omille asuinsijoilleen, huolehtien ensin omaa ympäristöä, kasvattavat puita, kasveja ja tekevät omista lähtökohdistaan itselleen kauniita ja hyvinvoivia viherkeskuksia.

(Oma pihapalstani oli kuollut, hengetön muuttaessani tähän. Ympäristössä kuului vain puiden humina ja autojen kumina. Muutamia vuosia ihmettelin, mikä on vikana, voin suorastaan pahoin pihalla. Sitten ymmärsin, että ympäristöstämme ja pihaltanihan puuttuu täysin elämä, vaikka näennäisesti joku kasvi ja ruohonkorret sinnittelivät elossa. Toivoin kovin elämää takapihalleni, toivoin saada kuulla lintujen laulua mennessäni ulos, toivoin voivani aistia elämän ilon ulkona. Kaipasin sitä paljon. Viimekesänä tuo kaikki oli totta. Piha kuhisi elämää, isoja ja pieniä mönkiäisiä, koppakuoriaisia, lenteleviä hyönteisiä, lintuja, perhosia, heinäsirkkoja. Iltaisin kuului nurmikossa vain suuri kuhina ja aamuisin linnunlaulu säesti aamukahvihetkeä. Ilma omalla pihalla oli kastelun jälkeen pitkään raikas, happirikas ja mukava kosteus viipyili pitkään ilta-auringon laskiessa mailleen. Olo oli joskus kuin viidakossa olisin ollut, koska kaikki se elämä ympärillä oli niin lähellä, käsin kosketeltevissa. Ja oli niin ihana huomata, kuinka metsään oli keväällä muuttanut paljon lintuja, monia eri lajeja ja jopa käki kukkui useimpina iltoina. Myös talvella on lintuja, ihan pihalle asti riittänyt. Niitä perinteisiä pikkulintuja, jollaisia olin viimeksi talvella nähnyt lapsuudessa. Vaikken olekaan mikään viherpeukalo ja annan rikkaruohoillekin mahdollisuuden kasvaa ja elää omalla pihalla, kuitenkin sielläkin on elämää, kun vain antaa mahdollisuuden. Ensi vuonna yritän jälleen kerran, josko olisin saanut takaisin oman viherpeukaloni? Tomaattisato valmistui juuri ennen pakkasten tuloa, tästä saa kiittää miesystävää, joka sinnikkäästi muisti kastella ja huoltaa taimia ja oikeastaan koko pihaa. Olen tässäkin tapauksessa hyvä suunnittelemaan kaikenlaista mutta toteuttaminen on sitten jo haasteellisempaa. Mutta, ilo omasta pihasta oli viimekesänä ihan erilaista, koska siinä kuhisi elämä. )

Toivon, että nekin, jotka puita kaatavat, muistaisivat vastuunsa ja istuttaisivat tilalle yhden kaadetun puun sijasta useita. Sekä osaisivat jättää ne oikeat ja tarpeelliset siemenpuut sekä kunnioittaisivat puuvanhuksia.

Toivon ihmisten alkavan kantaa vastuuta omasta elämästä, kantavan vastuuta omista ajatuksista, teoista, sanoista, tekemättä jättämisistä. Toivon ihmisten oppivan ajattelemaan enemmän sydämellä, miettien vähän enemmän sitä, mitä kaikesta seuraa.

Toivon ihmisten huolehtivan itsestään ja omista läheisistään ja omasta elinpiiristä ensisijaisesti. Jos näin toimisivat kaikki, ei olisi tarvetta kulkea matkojen taakse auttamaan ja viemään omaa näkemystä vieraaseen kulttuuriin. Jokaisen pitäisi hoitaa ensin se oma tontti kuntoon, ja sitten vasta puuttua, mikäli tarpeen toisen tontille.

Toivon lisääntyvää rauhaisaa eloa ihmisten keskuudessa. Toivon, että ihmiset vihdoinkin oppisivat kunnioittamaan toinen toistaan, ihmisinä ja vaatisivat osakseen hyvän ja oikeudenmukaisen ihmisyyden.

Toivon jokaisen oppivan omista kokemuksistaan, kasvavan ihmisenä edes hiukan ja kyeten osoittamaan myötätuntoista rakkautta jokaiselle vastaantulijalle.

IMG_9257.jpg