Pää on ihan tyhjä. Ei ajatuksen ajatusta. 

Ei itsestä, ei muista. 

Semmoista se väliin on. On vaan. 

Tyhjää, hiljaista. Osaan jo nauttia tästä, en ahdistu, en pelkää. 

Hiljaisuus. 

Sydän on hiljaa. 

Uskomaton rauha, hiljaisuus. 

Kaikki vain on. 

Liikkumatonta, paikallaan. 

Tyyni myrskyn edelläkö? 

Vai myrskyn keskus? 

Juuri nyt olen, olematta kuitenkaan. 

Rauha, hiljaisuus, kuin jokin olisi tulossa? Menossa? 

Päästänkö tästäkin irti? Antaudun? 

IMG_9257.jpg